Katsaus

Sound Art Project tuo äänen näytteille

Sound Art Project -kurssilla syvennytään siihen, miten eri tavoilla äänellä voi tehdä taidetta. Kurssin tavoitteena on loistelias näyttely.
Teksti:
Hannele Tavi
Kuvat:
Jaakko Kahilaniemi
Taideyliopiston lehtori Ava Grayson vetää Sound Art Project -intensiivikurssia.

Taideyliopiston lehtori Ava Grayson vetää Sound Art Project -intensiivikurssia.

Kuvataideakatemian luokan seinälle on piirretty mind map, jonka keskellä lukee yksi sana: sound – ääni. Keskiöstä lähtee viivoja, joiden päähän on piirretty asiaan liittyviä termejä: arkkitehtuuri, musiikki, installaatio ja sound art eli äänitaide. Käynnissä on Sound Art Project -intensiivikurssi, jota vetää Taideyliopiston lehtori Ava Grayson. Hän luotsaa Sound Art & Sonic Arts -maisteriohjelmaa Taideyliopistossa.

Screening-huoneessa on Graysonin lisäksi vasta kaksi opiskelijaa, joista toinen, Ilpo Jauhiainen, on aloittanut kurssin tänään. Ennen toisten opiskelijoiden saapumista Grayson ja Jauhiainen problematisoivat käsitettä sound art: Mitä kurssilla ollaankaan oppimassa? Mitä ongelmia äänitaiteeseen voi liittyä? Ja mitä äänitaide oikeastaan on?

Ava Grayson kannustaa opiskelijoitaan rohkeuteen omien ääniteostensa suunnittelussa.

Ava Grayson kannustaa opiskelijoitaan rohkeuteen omien ääniteostensa suunnittelussa.

Äänitaide on kehittynyt yhdessä teknologian kanssa

”Sound art on hankala termi, ja monilla äänen kanssa työskentelevillä taiteilijoilla on yhä hankaluuksia määritellä sitä tai keskustella siitä. Lyhyesti sanottuna minusta sound art koostuu kolmesta kategoriasta: ääniesineistä, kuten veistoksista tai muista esineistä, jotka tuottavat ääntä, ääni-installaatioista ja teoksista, joissa ääni on yhtäläisessä asemassa visuaalisen median kanssa”, Grayson sanoo.

”Sound art tarkoittaa kaikenlaisia asioita ihmisille, joten minusta asiasta on mielenkiintoista puhua opiskelijoideni kanssa.”

Grayson on itse kotoisin Kanadasta, missä hän opiskeli sävellystä. Perinteiset ideat eivät kuitenkaan olleet häntä varten, jolloin hän aloitti uudenlaisten ideoiden kokeilemisen. Ääni-installaatioiden teon Grayson aloitti jo ennen valmistumistaan. Suomeen hän päätyi opiskelemaan Aalto-yliopiston Sound in New Media -maisteriohjelmaan. Siellä hän kirjoitti lopputyönsä äänijoogasta, jonka hän oli kehittänyt yhdessä joogiystävänsä kanssa.

”Olen melko uusi luennoitsija Taideyliopistossa ja olen todella onnellinen, kun saan opettaa oppiaineita, joista todella nautin”, Grayson kertoo.

Äänitaide alkoi kehittyä 1900-luvulla yhdessä teknologisen kehityksen kanssa.

”Teknologia vaikuttaa äänitaiteeseen, sillä se on muokannut voimakkaasti sitä, miten kuuntelemme”.

Kurssilla opiskelijat pääsevät kokeilemaan erilaisia mikrofoneja ja kaiuttimia. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita tekemään äänitaidetta vain kaiuttimien ja äänitteiden kanssa.

Äänenlähteenä saattaakin olla äänitaiteessa esimerkiksi matkalaukullinen hiekkaa. Tai sitten ääntä ei tosiasiassa edes ole, vaan kuuntelijat joutuvat kuvittelemaan äänet äänilähteiden perusteilla. Esimerkiksi edellisellä kurssilla yksi opiskelijoista oli tuonut näyttelyyn itse tehtyä pippurisumutetta saaden näyttelykävijät aivastelemaan ja toimimaan samalla äänilähteinä.

Graysonin kurssilla opiskelee paitsi Taideyliopiston, myös Aalto-yliopiston opiskelijoita. Aallossa maisteriopintojaan tekevä Ilpo Jauhiainen pohtii toteuttavansa kurssin lopputyön täysin ilman kaiuttimia. Jauhiaisen oma tausta on säveltämisessä ja musiikkituotannossa, mutta äänitaide kiehtoo häntä yhä enemmän.

Riskejä ja onnistumisia

Sound Art Project -kurssi koostuu sekä luennoista, ryhmäkokoontumisista että kotitehtävistä, joissa valmistellaan omaa ääniteosta. Kyseiset teokset ovat näytillä projektin huipentumassa 27.–30. marraskuuta 2017, jolloin pidetään opiskelijoiden näyttely Vapaan Taiteen Tilassa, joka on Taideyliopiston opiskelijoiden itse ylläpitämä monitaiteinen tapahtuma- ja näyttelytila Helsingin Kalliossa. Kurssin lopputyössä opiskelijat eivät tule pääsemään helpolla, sillä pitkä tila on akustisesti hankala. Grayson kuitenkin kannustaa opiskelijoitaan olemaan rohkeita teoksen suunnittelussa.

”Toivon, ettette kaikki tee teoksia, joita voi kuunnella kuulokkeilla. Kun suunnittelette teoksia, jotka voivat sekoittua myös muiden opiskelijoiden teosten kanssa, otatte riskin, että teos menee täysin pieleen tai siitä tulee huikea menestys”, Grayson kannustaa.

Luokkahuoneeseen on saapunut jo enemmän opiskelijoita, ja he tuntuvat ottavan kannustuksen tosissaan. Toista vuotta tila-aikataiteita Kuvataideakatemiassa opiskeleva Teo Tornberg suunnittelee tekevänsä lopputyönsä käyttäen hyödyksi häiritseviä primaareja ääniä, kuten vauvan itkua ja muita paniikkiääniä.

”Löysin muuten mielenkiintoisen ääninäytteen, jossa sikaa teurastetaan”, Grayson sanoo Tornbergille.

Kurssin tavoitteena on oppia, miten ääni toimii ja testata uusia asioita äänen kanssa.

”Ääni on kuin vettä”, Grayson toteaa viitaten materiaalin liukuvuuteen ja hallittavuuteen.

Opiskelijat ovat kiinnostuneita havainnoimaan, miten ääni toimii tilassa ja miten akustiikka vaikuttaa ääneen. Sen sijaan Tornbergin vastaus tulee nopeasti: ”Kurssin tavoitteena on loistava näyttely.”

Ava Graysonin kolme vinkkiä, mistä aloittaa äänitaiteeseen tutustuminen

  1. Alan Lichtin kirja Sound Art on alan perusteos.
  2. Jacob Kierkegaard nauhoitti 4 Rooms -teoksensa Tshernobylin tyhjissä huoneissa. Hänen äänityksensä ovat esteettisesti todella kauniita.
  3. Francisco Lopezin teos La Selva syventyy Costa Ricassa sijaitsevan trooppisen sademetsän ääniympäristöön.

Kommentoi