Katsaus

Musiikki­kasvatus kuuluu kaikille

Musiikkikasvattajilla on arvokas rooli, joka tulisi huomioda myös tulevaisuudessa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus laadukkaaseen musiikkikasvatukseen.
Teksti:
Niina Linna
Kuvat:
Miika Kainu

Nokkahuiluja ja terapiaa vaativia muistoja laulukokeista luokan kuullen? Vai sittenkin elämyksiä, yhteisiä projekteja ja uusia näkökulmia kulttuureihin luovaa pedagogiikkaa? Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä musiikinopettajakoulutus nojaa perinteisiin mutta kehittyy jatkuvasti yhteiskunnan muutosten rinnalla.

Ennen vuonna 1957 perustettua koulumusiikkiosastoa musiikinopettajia koulutettiin opettajaseminaareissa laulunopettajiksi. Kun nykyinen musiikinopettajakoulutus perustettiin, laajeni musiikkituntien sisältö.

”Kokonaisvaltaisempaan musiikkiin siirtyminen oli ensimmäinen murros koulujen musiikinopetuksessa”, musiikkikasvatuksen ainejohtaja Max Tabell pohtii.

Musiikinopettajankoulutuksen 60 vuoden historian aikana merkittävä uudistus on ollut myös uusien musiikkityylien esiinmarssi. 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen myötä laajempi musiikkikäsitys antoi tilaa klassisen musiikin lisäksi kansanmusiikille sekä pop- ja jazzmusiikille.

”Musiikinopettajakoulutus onnistui reagoimaan uudistukseen nopeasti”, Tabell sanoo.

22-vuotias Emmi Hakala on toisen vuoden musiikkikasvatuksen opiskelija. Hän muistaa hyvin laulu­kokeet, jotka suoritettiin hänenkin nuoruudessaan vielä pulpetista käsin.

”Musiikkitunnit olivat pääasiassa edistyksellisiä, mutta muisto laulukokeista puistattaa vieläkin”, Hakala nauraa.

Tuleva musiikkipedagogi pitää kuitenkin tärkeänä, että perinteitä ei unohdeta, vaikka opiskelijoita kannustetaankin vahvasti uudistamiseen.

”Perinteitä kunnioittaen mutta uusin ja nykyaikaisin menetelmin. Esimerkiksi minulla on henkilökohtaisia antipatioita nokkahuilutunteja kohtaan, mutta on kiistämätön fakta, että pedagogisesti se on helppo soitin.”

Myös digitalisoituminen on ollut iso kehitysaskel. Vuodesta 2002 musiikkikasvatuksen lehtorina toiminut Tabell kertoo, kuinka digitaaliset välineet ovat omalta osaltaan demokratisoineet oppimista.

”Pöytäkoneiden softat olivat kalliita. Nyt erilaisia sovelluksia saa puoli-ilmaiseksi. Ne laajentavat musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia.”

Vaikka musiikkikasvattajat ovat ottaneet muutokset avosylin vastaan, herättää esimerkiksi teknologian nopea kehitys myös vastarintaa.

”Konservatiivisuus ei mielestäni sovi Taideyli­opistoon. Ymmärrän, että esimerkiksi uusi teknologia voi herättää pelkoa ja vastustusta. Mielestäni pelko on turha, koska teknologia avaa valtavia mahdollisuuksia. Muutoksessa on pysyttävä mukana.”

Laadukasta musiikkikasvatusta kaikille

Musiikkikasvatusta tarjotaan nykyään joka puolella Suomea. Musiikkiopistojärjestelmän ja erityis­lukioiden saapuminen maakuntiin sai aikaan sen, että musiikin harrastaminen tuli mahdolliseksi
kaikille.

Musiikkikasvatus on toiminut piristysruiskeena monien kuntien kulttuuritarjonnalle. Tabell uskoo vakaasti musiikkikasvatuksen mahdollisuuksiin.

”Koulutettu musiikinopettaja voi olla pienellä paikkakunnalla tärkeä siltojen rakentaja eri kulttuuritoimijoiden välillä. Kulttuuri luo hyvinvointia sekä vahvistaa kunnan ja ihmisten identiteettiä.”

Pätevä musiikkikasvattaja voi työskennellä niin aineenopettajana, asiantuntijana kuin lukuisissa muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.

”Kuntapäättäjien olisi syytä huomioida ammatin monipuolisuus.”

Myös Hakala korostaa, että musiikkikasvattajan on oltava kameleontti.

”Tärkeintä on omaksua jatkuva kehittyminen ja ymmärtää, mikä oppilaita tässä ajassa kiinnostaa.”

Musiikkikasvatuksen opiskelu on ollut mielekästä.

”Yhteishenki on upea ja vertaistukiverkosto laaja. Tuntosarvet vaikuttavat olevan hyvin pystyssä sen suhteen, mitä ammattielämä vaatii ja ilmapiiri on keskusteleva.”

Musiikkikasvatus kohtaa myös ongelmia. Parin edellisen hallituksen aikana musiikki oppi­aineena on joutunut antamaan periksi koville tieteille. Erityis­lukioita ollaan ajamassa alas, ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten asema on myös tulilinjalla.

”Tämä on huolestuttava kehitys. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus laadukkaaseen musiikkikasvatukseen sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta”, Tabell sanoo.

Onko musiikkikasvatus kansantaloudellinen tuote?

”Musiikki ja taiteet yleisesti eivät suoranaisesti tuota mitään perinteisillä mittareilla mitattavaa tulosta, vaikka todellisuudessa vaikutukset voivat olla hyvinkin näkyviä. Suomesta tulee paljon taitavia musiikintekijöitä, ja meidät on huomattu maailmalla. Musiikki voi siksi olla myös kansantaloudellinen tuote”, Tabell sanoo.

Tabell puhuu myös monikulttuurisuuden haasteesta. Hänen mukaansa opettajien on huomioitava monenlaisista kulttuuritaustoista tulevat oppilaat. Musiikin on huomattu toimivan siltana esimerkiksi maahanmuuttajien sopeuttamisessa yhteiskuntaan.

Musiikkikasvattajan arvokas rooli tulisi huo­mioida myös tulevaisuudessa.

”Olen pyrkinyt nostamaan musiikkikasvatuksen profiilia tässä talossa. Uskon, että jalansija on haasteista huolimatta vankempi”, Tabell sanoo.

”Sibelius-Akatemia on profiloitunut huippumuusikoiden koulutusyksiköksi. Me taas arvostamme laaja-alaista osaamista ja usean instrumentin tuntemusta. Koen, että potentiaali on suuri ja luotan tulevien uusien musiikkikasvattajien voimaan näyttää maailmalle, miksi musiikkikasvatusta tarvitaan jatkossakin.”

Hakala on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Hän uskoo musiikkikasvatuksen aseman säilymiseen, sillä uudessa opetussuunnitelmassa taideaineiden ja muiden aineiden yhteistyö on vahvasti läsnä.

”Musiikinopettajalla on aineiden välisessä yhteistyössä paljonkin annettavaa. Esimerkiksi matematiikkaan voi integroida musiikinteoriaa.”

Haasteitakin löytyy. Hakala kertoo, että heitä valmistetaan siihen, että musiikkiopettajan pitää osata puolustaa oppiainetta ja perustella sen merkitys.

”Musiikki voi olla iso piristysruiske koulupäivän keskellä, ja sen säilyttäminen on tärkeää. En ole koskaan tavannut ketään, jonka elämään musiikki ei kuuluisi jollain tavoin. Päättäväisyyttä tarvitaan, että musiikki pitäisi asemansa koulussa ja myös vahvistaisi sitä.”

Kommentoi