Katsaus

Juuret maailmassa

Global Music -ohjelma kasvattaa monikulttuurisia, perinnettä arvostavia muusikoita. Opiskelu kansainvälisessä ryhmässä herättää tekemään tutut asiat uusin tavoin.
Teksti:
Minna Takkunen
Kuvat:
Heli Blåfield ja Maarit Kytöharju

Katsaus3_600x370Ensi syksynä 5,5-vuotiseksi laajenevan Global Music eli Glomas-ohjelman tavoite on kunnianhimoinen: kasvattaa visionäärisiä, oman äänensä löytäneitä taiteilijoita, jotka osaavat käydä musiikillista vuoropuhelua ja joiden tekemisillä on yhteiskunnallinen merkitys.

Miten se tapahtuu käytännössä?

Ohjelman vastuulehtori Nathan Riki Thomson väläyttää esimerkin.

”Opiskelijat kohtasivat hiljattain maahanmuuttajalapsia kulttuuritalo Stoassa. Yhteinen musiikkisessio oli tunnepitoinen. Lapset reagoivat innostuneina eri maista tuleviin opiskelijoihin ja erilaisiin soittimiin. Opiskelijat saivat kokemuksen siitä, millainen käytännön vaikutus heidän toiminnallaan on.”

Tällaiset kohtaamiset ruokkivat kokonaisvaltaista muusikkoutta. Taiteilijana toimiminen nähdään lavaesiintymistä laajempana toimintana. Erilaisille kokemuksille altistuminen avaa silmiä, harjoittaa kommunikointitaitoja ja tuo aineksia oman taiteen luomiseen.

Toisiaan täydentävät kyvyt

Tähän asti maisterin tutkinnon käsittäneen kokonaisuuden laajentuminen kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältäväksi kokonaisuudeksi on luonteva askel Taideyliopiston kansainvälistymisessä. Thomson iloitsee siitä, että uusi perustutkinto avaa opiskelumahdollisuuden uusille niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin muusikoille.

Tutkinnossa on kolme kärkeä: tekninen ja taiteellinen kehittyminen muusikkona, pedagoginen osaaminen ja tutkimuksellinen näkökulma. Nämä lähestymistavat tuodaan kursseilla yhteen. Kattaus sisältää myös nykymuusikolle tärkeät projektinhallinnan, johtamisen, markkinoinnin ja yrittäjyyden taidot.

Opiskelijoiden erilaisten lähtökohtien tuomaa rikkautta rakennetaan jo hakuprosessissa. Tekninen osaaminen ei ole ainoa kriteeri. Tarkoituksena on löytää yhteistyöhön taidoiltaan toisiaan täydentäviä ja haastavia persoonallisuuksia, jotka pystyvät avaamaan musiikin tekemisensä uusille vaikutteille.

”Jotkut esimerkiksi hallitsevat länsimaisen nuottikirjoituksen, kun toisten vahvin osaaminen on rytmisissä taidoissa.”

”Olennaista on se, että pystyy aidosti kuuntelemaan toisia ja kyseenalaistamaan samalla omat tapansa”, Thomson kuvailee.

Hiljainen tieto siirtyy parhaiten yhteisessä tekemisessä. Opiskelijoita rohkaistaan kysymään ja kommentoimaan. Thomson kertoo, että esimerkiksi Ghanasta kotoisin oleva opiskelija on saanut työskentelyynsä uuden sävyn keskustelevan asenteen kautta.

Hyvästit itsestäänselvyyksille

Toisen vuoden opiskelija Venla Ilona Blom on huomannut, että merkittävin oppiminen tapahtuu ryhmän treenitilanteissa, joissa opiskelijoiden erilaiset toimintatavat kohtaavat. Blom kannustaa kokeilevaan tekemiseen. Ryhmässä on turvallista ottaa riskejä ja astua ulos omalta mukavuusalueelta.

”Se, että on opiskellut musiikkia vuosikausia, ei sulje pois sitä, että voi nähdä tutut asiat uusilta kanteilta. Kannattaa antaa tilaa hetkelle. Juuri se tekee opiskelusta mielenkiintoista ja haastavaa, että ei ota mitään itsestäänselvyytenä. Se vaatii ryhmältä ja itseltä avointa mieltä sekä myös egosta ja tottumuksista irti päästämistä. Jos on liian kiinni omissa käsityksissään, ei kehity.”

Tarkoituksena ei ole kopioida perinnettä, vaan tehdä uutta musiikkia.

”Kurssit ovat työläitä, mutta ne on rakennettu toimimaan hyvin yhdessä. Auttaa, kun näkee että samaa teemaa käsitellään vuorotellen eri näkökulmista.”

Ääni on Blomin pääinstrumentti. Hän etsii äänen äärirajoja ja tutkii perinnettä muun muassa beatboxaamalla. Lokerointia vierastavaa Blomia houkutteli Glomas-opinnoissa monipuolinen, oman musiikin tekemiseen kannustava ote.

Opinnot ovat ruokkineet oman muusikkouden näkemistä solistin roolia laajempana. Mukana treeneissä on nyt esimerkiksi kantele. Blom nauhoittaa alkuvuodesta ensimmäisen albuminsa Tuuletar-lauluyhtyeensä kanssa Yhdysvalloissa.

Isojen tuotantojen pitkää harjoitusprosessia rakastava laulaja näkee itsensä tulevaisuudessa niin musiikin tekijänä, esittäjänä, kouluttajana kuin tutkijanakin.

Välimatka tuo juuret valoon

Pohjoismainen musiikkiperinne on opinnoissa merkittävässä roolissa.

”Tarkoituksena ei ole silti kopioida perinnettä, vaan tehdä uutta musiikkia eri puolilta maailmaa saatujen vaikutteiden innoittamana”, Thomson korostaa.

”Kaikkea ei tarvitse omaksua, mutta vaikutteita kannattaa ottaa vastaan”, Blom suosittelee. Kun antaa itselle aikaa, voimallisimmat vaikutteet ja perinne pääsevät osaksi omaa musiikkia.

Australian itärannikon sademetsien kupeessa kasvaneelle Thomsonille vuodet Afrikassa muuttivat käsityksen musiikista ja elämästä.

”Afrikassa musiikki on mukana kaikessa, eikä se ole erillinen osa elämää.”

Thomson opiskeli ja opetti 2000-luvun alkupuoliskolla Lontoon Guildhall School of Music & Dramassa. Afrikka-opintoprojektin jäljet kuuluvat Thomsonin omassa musiikissa muuan muassa hypnoottisesti toistuvina elementteinä. Hänen soittimensa on kontrabasso. Thomson on vastikään palannut kiertueelta Ilkka Heinonen -trion kanssa.

Myös Blom löysi oman musiikillisen identiteettinsä ainekset otettuaan etäisyyttä kotimaahansa.

”Arvostus omaa maata ja kulttuuria kohtaan romantisoituu ulkomailla hyvällä tavalla.”

Ennen Glomas-opintojen aloittamista Blom opiskeli Tanskan Århusissa Royal Academy of Music -opinahjossa. Joensuun ammattikorkeakoulun vaihto-opintojen puolivuotinen venähti kolmeksi vuodeksi. Ymmärrys suomalaisen kansanmusiikkiperinteen runsaudesta avautui, kun kansainvälinen opiskelijayhteisö kiinnostui Tanskassa suomalaisesta musiikista. Erityisesti itäinen perinne oli uutta.

”Perinnettä on osattava arvostaa. Juurista on pidettävä huolta, muuten puu ei kasva.”

Mikä Glomas?

  • Englanninkielinen, vuonna 2010 aloitettu Nordic Master of Global Music –maisteriohjelma, joka on tähän asti ollut 2,5-vuotinen. Laajenee syksystä 2016 alkaen 5,5-vuotiseksi, Bachelor- ja Master -tutkinnon yhdistäväksi ohjelmaksi.
  • Kolme ydinaluetta ovat yksilöllisen taiteellisen identiteetin kasvattaminen, pedagogiset taidot sekä tutkimuksellisen näkökulman kehittäminen.
  • Toteutetaan Sibelius-Akatemian ja tanskalaisen Royal Academy of Music -oppilaitoksen yhteistyönä.
  • Maisteriopintoihin sisältyy yhden lukukauden jakso Århusissa Tanskassa, kandidaatin tutkinnossa on tarjolla muita vaihto-opiskelumahdollisuuksia.
  • Tällä hetkellä 20 opiskelijaa.

Minna Takkunen on vapaa toimittaja.

Kommentoi